viime aikoina. En ole jaksanut/viitsinyt/huvittanut tehdä mitään, yhtikäs mitään. Töiden jälkeen ollut niin puhki, ettei sitäkään vähää olee kotitöiden lisäksi jaksanut.

Mutta, nyt olen taas vaihteeksi lepolomalla seuraavan kuukauden, jospa sitä piristyisi ja reipastuisi.

Vauveli masussa jakselee hyvin, vaikka hirmu hiljainen kaveri onkin, ei paljoa liikuskele, muksautus silloin ja toinen tällöin. Välillä saa oikein sydän syrjällään painella ja puristella että jonkin liikkeen tuntisin. Näköjään jo masussa nämä ovat omanlaisia persoonia.

Pitäisi jättää äitiysloma ja avustushakemuskin. Ihanaa saada äitiyspakkaus! Paljoa ei ole tullu tavaroita hankittua, vähällä sitä loppupeleissä pärjää.

Uutta kotia ei vielä löytynyt. Hiljaista on asuntomarkkinoilla, tai sitten meidän vaatimukset liian suuret?